*Jaana 1966-1982* Jaana oli kissoistani ensimmäinen. Hain sen v.1966 naapuristamme. Naapurin rouva laittoi sen tyttärensä Tukholmasta tuomaan paperikassiin, jonne pohjalle pieni vain muutaman viikon ikäinen kissanpentu suorastaan hukkui. Pyöräilin kotiin ison kassini kanssa ja ilmoitin äidilleni, että meillä on nyt sitten tästä lähtien kissa. Se on kyllä vielä niin pieni, että sitä pitää ruokkia. Ei siinä auttanut muu kuin vanhempieni hankkia apteekista rokotusruisku, jolla saatoimme ruokkia pentua maidolla. Siitä kissa kuitenkin vahvistui ja kasvoi. Jaana oli ollut meillä vasta lyhyen aikaa, kun lähdimme sieniretkelle isänisisaren mökille. No tietysti pieni pentu oli otettava mukaan ja se näkyy kuvassa vas. päättäväisen emäntänsä sylissä. Jaana sai elämänsä aikana useita pentueita, ennenkuin laitoimme sen "e-pillereille", sitten kun niitä alkoi saada myös kissoille. Kissaksi se oli erittäin viisas, mutta niinhän emokissat usein ovat. Ulos halutessaan Jaana koputti ikkunaa. Tai yö aikaan, jos ihmiset jo nukkuivat, hyppäsi se vanhempieni pään yli herättääkseen nukkuvan ja vaati sen jälkeen ulos. Samoin palatessaan sisälle se koputteli ikkunan takana. Tai se avasi raskaan metalisen pannuhuoneen oven ja meni ja tuli ulos oman tarpeensa mukaan. Jaana-kissa eli lähes 17 vuoden ikään ennenkuin kuoli 1982. Oikealla alla olevassa kuvassa on Jaanan viimeisiä poikasia, Jaanuska, joka oli turkiltaan aivan emonsa värinen ja muistutti hyvin paljon emoaan. Se eli kuitenkin vain muutaman kuukauden jäätyään naapurimme auton alle.

 

 

 

Oikealla kissoistamme on Emma alias Pena. Joka oli aikanaan rauhallinen ja kiltti kollikissa 1970-luvulla. Nimi sekaannus tuli jo varhain, kun kollia aluksi luultiin tyttökissaksi ja nimi oli vakiintunut jo käyttöön ja siitä ei oikein päästy koskaan eroon. Tuohon aikaan ei kissoihin vielä kiinnitetty niin paljon huomiota tai kuvattu, kuin tänäpäivänä. Juuri muuta valokuvaa ei ole olemassa tästäkään kissasta.